Vitsi rakastan mennä tallille kun on ollu huono päivä. Koeviikko menossa ja koulu on suomeks sanottuna pelkkää paskaa tällähetkellä. Meet tallille ja sua oottaa tarhan portilla 500kg halinalle, joka hörähtää kun se näkee sut. Sille voit kertoo kaiken mikä harmittaa, ihmetyttää ja jopa suurimmat salaisuudet. Se vaan kuuntelee hiljaa eikä varmasti kerro eteenpäin. Okei tää on tosi kliseistä ja sillee, mut mä oikeesti tunnen noin. Yks syy varmaan miks mä tätä harrrastan on just toi. Hevonen ei tuomitse sua, ei pilkkaa, eikä kerro salaisuuksia eteenpäin. Se vaan on siinä sua varten.Ettei mee liian syvälliseks, niin vähän tästä päivästä. Tosiaan maailman huonoimman koulupäivän jälkeen tallille ja maastoilemaan. Käytiin joku reilu tunnin lenkki. Päästiin jopa laukkaamaan ihan kunnolla kun pakkanen lauhtunu :--) Ponilla oli ihan sikana virtaa, ilopukkeja tuli ja kuski nauro. Voi vaan nauraa kun toinen ihan innoissaan :--D Lenkin jälkeen innostuin hieromaan selän ja lavat läpi. Oikee lapa oli jotenkin nihkee, että sitä pitää ruveta seuraamaan. Venytin viel takajalat ja annoin paaaljon porkkanoita. Tekemisen puutteen johdosta putsasin jopa estepenkin ja hackamore-suitset! Oon ylpee itestäni :--) Harmi kun ei nyt kuvii tullu otettuu, mut tossa yks viimetalvelta.
