maanantai 30. heinäkuuta 2012

Kesän ensimmäinen uittoreissu

Kaveriviikonloppu Haminassa ja tukahduttava kuumuus on vienyt bloggailuintoa, mutta täällä ollaan taas. Hiostavan ilman takia ei ole tullut ajatelleeksi muutakuin maastokävelyä, mutta tänään suunnattiin Sannin ja Virkun kanssa läheiselle rannalle uimaan.


Ponipojat oli oikein innoissaan viileästä vedestä. Jopa mamman hienohelma suostui menemään niin syvälle että kuskikin joutui uimaan. Virkku nyt tunnetusti polski menemään korvat hörössä niinkuin aina. Kuvat ovat viimevuodelta kun ei saatu ketään heilumaan kameran kanssa.


Huomenna vuorossa olisi estehyppelyä ensimmäistä kertaa KoRan kansallisten jälkeen. Katson sen mukaan sunnuntain kisaluokat miten hyppääminen sujuu tauon jälkeen. Koulumestaruudet jäävät valitettavasti väliin työvuoron takia :(



maanantai 23. heinäkuuta 2012

Ilman satulaa

Pitkältä tuntunut ponin loma päättyi viimein tänään ja pääsin kipuamaan hevosen kyytiin viikon tauon jälkeen! Kyllä sitä vaan tulee riippuvaiseksi ratsastamisesta kun on tottunut ratsastamaan noin 6 kertaa viikossa. Kallea ei tuntunut loma ahdistavan, ainakaa olemuksesta päätellen kun lähdin laitumelta sitä hakemaan. Mutakylpyjä oli näköjään nautittu day spassa ja mahasta päätellen seisova pöytä oli toiminut. Eihän sen mutakerroksen poistamiseen mennyt kuin 45min...


Mentiin rento vajaan tunnin mittainen maastolenkki ilman satulaa. Ajatus viikon lomailleesta otuksesta ja ilman satulaa menemisestä ei tuntunut houkuttelevalta, mutta poni olikin niin super! Rennosti jolkotteli menemään eikä edes laukkapätkä kotiinpäin aiheuttanut kaaosta. Sain pysähtymään pelkällä istunnalla ja se on oikeesti tosi harvinaista maastossa. Ehkä tammojen paimentaminen on vienyt toiselta kaiken energian.


Tämä viikko menee vielä maastoillessa ja koulukiemuroiden/ hyppäämisen pariin palataan ensiviikolla kun vaihdetaan laidunta. Huomenna jos ei sada kaatamalla lähdetään seikkailemaan kohti uusia maastoja! Laidunpaikan yhteydessä kun tosiaan ei kenttää ole niin pakollinen maastoilukuuri tekee meille oikein hyvää.

torstai 19. heinäkuuta 2012

Kisakalenteri

Nyt kun poni on lomaillut oon yrittänyt suunnitella kisakalenteria mahdollisimman pitkälle loppukaudelle. Toki kyytejen ym takia voi tulla peruuntumisia/ luokat voivat vaihtua, mutta näin olen sunnitellut :
- 4.8 Oman seuran mestaruudet. Osallistutaan koulumestaruuteen joten luokka on Helppo B KN-Special
- 5.8 Seuran estemestaruus. Mennään ainakin mestaruusluokka 80/90cm. 100cm harkinnassa
- 25.8  JsR/ ÄSeRa Alue 90cm
- 26.8 JsR/ÄSeRa Alue 80cm ja 90cm
- 2.9 KURRe Alue kenttä. Mennään kaikista helpoin luokka eli harrasteluokka.

'

 Lisää kisoja on tulossa loppukaudelle, mutta katon niihin menemistä sitten sen mukaan miten ylläolevat ovat menneet. Ei oteta niin vakavasti, mutta noita kenttäkisoja odotan innolla! Pitää ehkä käydä treenaamassa maastoesteitä ennen niitä... Saa nähdä miten saan Kallen pysymään hanskassa maasto-osuudella jos sinne asti edes päästään.





maanantai 16. heinäkuuta 2012

Tejakes Fit For Function

Pakko hehkuttaa, että corgivauva Roomeo kotiutui tänään tänne! Toinen on vielä niin pieni ja riiviö, mutta eiköhän siitä ihan hyvä tallikoira tule :)






sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Lomalla viimeinkin voi ottaa iisimmin

Tänään tapahtui se asia mitä oon oottanut koko kesän. Kalle pääsi laitumelle. Tyydyttiin plan b:hen eli poni meni mun lapsuudenkaverin tammojen seuraks kunnes pääsee tohon naapuripellolle mihin piti alunperin mennä. Toisella on nyt 3 uutta tammaa! Seuraavan viikon ohjelma onkin pelkkää laiduntamista. Käyn päivittäin tietenkin moikkaamassa, mutta on se lomansa kyllä ansainnut. Laitumena on ihanan iso pelto joen varrella, jossa on sopivassa suhteessa uutta ja vanhaa heinää. Tykkään!







Blogin suunnalla on nyt viikon verran vielä hiljaisempaa mitä on ollut tähän mennessä :( Voin toki postailla esim enemmän itsestäni/ ratsastusvarusteistani jos jotain teistä kiinnostaa. Jos on joku hyvä aihe mihin haluatte mielipidettäni niin otan mielelläni vastaan ehdotuksia!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Kuulumisia ja pohdintaa

Täällä Keski-Suomessa on ollut nyt tosi hiostavan kuuma ilma muutaman päivän. Paarmat hyökkäävät hevosien kimppuun heti kun laittaa pihalle eikä mitkään myrkyt tunnu tehoavan. Ratsastaminen on ollut yhtä tuskaa puolin sekä toisin, joten siksi tällä on ollut hiljaiseloa. Ollaan lähinnä maastossa tehty mäkitreeniä ja kentällä fiilistelty kaikkea meille helppoa. Hypätty ei olla kisojen jälkeen ollenkaan. Tuntuu, että kentällä sulaa ja maastossa öttiäiset hyökkää kimppuun. Argh.

 
Ajankuluksi olen eksynyt pitkästä aikaa selaamaan vihreää sivustoa. Siellä oli yllättäin tappelua lämminveristen toimivuudesta ratsuina ja kisakavereina. Olen yrittänyt välttää niiden lukemista, mutta joku oli Kallenkin sinne linkittänyt joten nyt annan oman mielipiteeni asiaa kohtaan. Henkilökohtaisesti en enään mieti meneväni entisellä ravurilla, vaan ratsastan ponia niinku mitä tahansa ratsua. Suoritetaan samanlaisia tehtäviä ja vaadin ihan yhtä paljon kun muiltakin. Miksi pitäisi ratsastaa eri tavalla jos hevonen toimii niinku perus ratsutkin?

 
Valitettavan usein lämppäreillä hypätään/ yritetään hypätä liian isoja esteitä.  Olen itse ottanut sellaisen kannan, että heti kun ratakorkeus on kunnossa niin voidaan tulla yksittäisenä max 20cm isompaa. Eli olen hypännyt nyt 100cm rataa ja hyvillä mielin yksittäisenä 120cm. Kuitenkin rakenne ottaa väkisin jossain vaiheessa vastaan ja kovin isot esteet eivät ole realistisia. Poikkeuksia toki löytyy, mutta näin yleisellä tasolla ajateltuna. Itse en ainakaan koe tarpeelliseksi hypätä isompaa :)


Kisaamisesta sen verran, että mielestäni kisata saa ihan minkärotuisella hevosella tahansa. Kisakorkeuden pitää kuitenkin olla ratsukolle mahdollinen ja molempien pitää tykätä touhusta. Miksei lämppäriä saisi viedä kisoihin, jos se nauttii siitä? Jokainen joka on meidät kisoissa nähnyt varmaan on huomannut, ettei poni tarvitse pahemmin esteille pakottaa. Toinen on aina niin innoissaan menossa, joten kuskin ei tarvitse kuin vikistä kyydissä ;)

 

 
Tälläistä tekstin oksentamista tälläkertaa. Ei tällä postauksella ollut oikein muuta loogista sanomaa kun nauttikaa hevostenne seurasta ja tehkää asioita mistä tykkäätte muiden mielipiteistä huolimatta :) Niin mekin ollaan tehty ja tehdään jatkossakin!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Maastoilua ja pari juttua kypärän käytöstä

Tänään käytiin maastoilemassa rennosti 45min. Kalle oli tosi rasittava. Pitkin ohjin käveltäessä kompuroi kun jalkojen nostelu ei kiinnostaut pätkän vertaa ja piti säikkyä kaikkea turhaa. Maailman maastovarmin hevonen pomppi vastaantulevien ihmisten takia ja puiden heiluminenkin ahdisti. Onneksi tilanne rauhoittui normaaliksi laukkaspurtin jälkeen. Taisi olla vain ylimääräistä pöllövirtaa päässyt kertymään. Kompurointikin onneksi lakkasi.


Mitä oon nyt lukenut "feimien" blogeja niin pinnalle on noussut kypärän käyttö ja käyttämättä jättäminen. Okei onhan siitä ollut keskustelua aina, mutta ajattelin viimein tuoda oman mielipiteeni esille.  Itse en oo tietoisesti mennyt ikinä ilman kypärää. Toki poikkeustilanteita on ollut esimerkkiä yo-kuvien ottaminen, mutta sillon olen istunut vain selässä. Kypärän käyttäminen on vain ollut aina niin itsestään selvää kun selkään nousee. Ikinä ei ole tullut mieleenkään mennä ilman, koska hiukset menee huonosti tai ilman olisi viileempää ratsastaa. Se potta tulee laitettua päähän aina ilman mitään mutinaa.

Miksi olen sitten näin jyrkkä asiaa kohtaan? Muutama talvi sitten kävi melkoinen lähellä piti- tilanne ja kiitos kypärän tässä ollaan edelleen. Ajoin Kallella kärryillä ja poni säikähti jotain. Ohjat tippu mun kädestä ja siitä kimpaatuneena tuli takakaviosta pään sivuosaan. En tiiä miten se on käytännössä edes mahdollista, mutta niin pääsi käymään. Tultiin täyttä kiitolaukkaa tallille ja Kalle pysähtyi vasta pihassa. Mulle tuli ihan äärettömän huono olo ja mietin miks korvasta valu jotain. No vertahan se oli ja siinä vaiheessa tallinomistaja säikähti sen verran, että poni jäi sinne kun lähdin ensiapuun. Kiitos päässä olevan kypärän selvittiin revenneellä korvalla. Hokki teki sen verran pahaa jälkeä, että kypärä meni vaihtoon, mutta jos sitä ei ois ollut niin kallo tai vähintään leukaluun yläosa ois murtunut. Ette siis varmaan enään ihmettele miksi kypärä eksyy päähän aina?

Tälläistä tälläkertaa ja haluan painottaa etten moralisoi ketään, joka ilman kypärää ratsastaa. Se on jokaisen oma päätös, mutta pidän omaa päätäni niin arvokkaana että kypärä pysyy päässä :)

Kommentoikaa hei omia mielipiteitä ja onko jollakin muulla kypärä pelastanut isommalta vahingolta?


sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Päivä aikaa osallistua!

Bannerikisa loppuu huomenna ja uusi banneri on tähän asti ollut paras :) Laittakaa omia versioita tulemaan nobba93@hotmail.com