Yksi vuoden isoimmista käänteistä oli se kun saatiin Minna virallisesti mukaan tiimiin. On ihan mahtavaa kun voi pitää yhden tallivapaan päivän viikossa ja silti tiedostaa, että poni on hyvissä käsissä. Toivottavasti Minde jaksaa roikkua menossa mukana vielä pitkään.
Toinen äärimmäisen iso edistysaskel on meidän yhteiset ensimmäiset kenttäkisat ja oikeat maastoesteet. Olihan se yksi ratsastusuran huippuhetkistä kun itsekoulutettu ravurinraato laukkaa maalilinjan yli maastoestekokeen jälkeen. Kenttäratsastus kuitenkin mielletään usein ratsastuksen kuningaslajiksi ja ravureista ei tunnetusti ole mihinkään ;) Kalle osoitti taas mahtavan luonteensa viedessään tätin yli portaista ja ties mistä hirvityksistä.
Tänä vuonna toteutin myös salaisen haaveen nimeltään kankisuitset. Ollaan nyt vuoden aikana menty yhteensä vajaa 10 kertaa kangilla ja jos sitä viimein ensi kaudella startattaisiin siinä Helpossa A:ssa seuratasolla. Se kuitenkin lukeutuu näihin tavoitteisiin mistä haluan meidän ratsukkona suoriutuvan ennen ponin jäämistä eläkkeelle.
Kisaamisesta vielä sen verran, että meille kisakausi 2012 oli poikkeuksellisen hyvä. Otettiin monta sijoitusta seura/ aluetasolla ja voitettiinkin jopa muutama esteluokka. Poni kulki yleisellä tasolla kisoissa todella varmasti ja estekorkeutena toimi vakio 80-100cm. Erityisesti mieleen jäi puhdas seura 100cm pienehköllä kentällä.
Vuosi 2012 avasi myös meille paljon uusia juttuja liittyen maastakäsittelyyn. Tehtiin koko vuosi aktiivisesti talutusharjoituksia ja ratsastin elämäni ensimmäistä kertaa kaulanarulla. Hommaa onneksi helpotti ponin istuntapainotteisuus ja herkkyys ääniavuille. Isoimmilta ongelmilta säästyttiin.
Tähän loppuun laitan vielä omat lempikuvani satunnaisesta järjestyksessä kuluneelta vuodelta. Kokonaisuudessaan oli ihan mahtava vuosi ja kehityimme jälleen ratsukkona, Ensi vuonna otamme suunnan kohti uusia haasteita.