Onni on ihanat ystävät, jotka päästävät kiipeämään omien hevosiensa selkään sillon kuin motivaatio on hukassa. Viimeaikoina Kallen kanssa koulukiemurat eivät todellakaan ole sujuneet halutulla tavalla, joten lähdin hakemaan vinkkejä muilta. Hyväksi todettu keino motivaation palaamiseen on fiilistely eri tyyppisillä kaviokkailla. Tätäkautta saan haettua omaan ratsastamiseen uutta ryhtiä.
Ensimmäisenä menin moikkaamaan Vikkeä, joka on tässä blogissa pyörinyt kyllästymiseen saakka. Otus on tosiaan peruskoulutettu omasta toimestani ja nyt on mukavaa käydä välillä kokeilemassa missä sen kanssa nykyään mennään. Jälleen oli pieni vauva oppinut paljon uutta ja saanut tasaisuutta jokaiseen askellajiin. Muutama vapaapäivä näkyi keulimisena ja pukitteluna, mutta sittenkun malttoi keskittyä tuli pari vau pätkää. Onse edelleen mukava :)
Eilen otin koulusta hieman omaa lomaa ja suuntasin Korpilahdelle moikkaamaan Emmaa ja Lottaa. Tarkoituksena oli kokeilla pelkästään Emman hevosta, mutta jouduin kuitenkin kapuamaan myös Daniankin kyytiin. Tapaus Popo oli kokeilemisen arvoinen. En voi vieläkään käsittää miten Emma on saanut siitä niin mahtavan juoksuttaa! Kombo uusi häsläävä ratsastaja ja hämillään oleva hirvenpoikanen ei ollut mikään toimivin mahdollinen, mutta jälkikäteen kuvista katsottuna ei se niin pahalta näyttänytkään. Kiitosta tulee mielettömistä askellajeista ja ryhdistä mihin moni suomenhevonen ei luonnostaan pysty. Kyseisestä parivaljakosta kuullaan vielä ihan varmasti.
Viimeisimpänä päivän yllättäjä Dania alias kiukkupallo. Yleensä meidän kahden yhteistyö on ollut lähinnä sitä kumpi vihaa toista enemmän. Eilen kuitenkin hevonen yllätti niin positiivisesti etten meinannut malttaa lopettaa. Sain hevosen rennoksi ja jopa muutama pieni hyppy onnistui ilman suurimpia ongelmia. Lotta on kyllä tehnyt hatunnoston arvoisen työn kyseisen tamman eteen. Siitähän melkein jo tykkää!
perjantai 27. syyskuuta 2013
torstai 26. syyskuuta 2013
Alue-este Polleparkki 22.9
Olimme viime sunnuntaina taas kisahommissa Polleparkissa. Kyseessä oli jokavuotiset joukkuemestaruudet, mutta tänävuonna emme hypänneet itse joukkuueessa. Ehkä taas ensi vuonna?
Verkkaluokkana mentiin alue 80cm arvostelulla A.2.0. Tykkään kyseisestä arvostelusta kun joutuu itse miettimään jo perusradalla millaiset tiet ratsastaa ja missä temmossa. Kalle on aina ollut ketterä kääntymään ja se riittikin sijaan 4. Olen tyytyväinen rataan muuten, mutta ratsastin sarjalle liian pohjaan ja toin hevosen epäreiluun paikkaan. Kalle kilttinä pelasti jälleen kerran. Tuntuu että saatiin lähtömerkki tosi myöhään ja sen takia videon alussa on turhaa pyörimistä.
90cm oli floppi. Hevosessa ei mitään vikaa, mutta oma keskittyminen jostain syystä herpaantui täysin. Ensimmäinen este takasilla alas kun luotin liikaa hevoseen, enkä kasannut tarpeeksi pakettiin. Kolmosena oli oma inhokkini ruohomatto josta selvittiin mutkittelusta huolimatta. Linja ampparipystyltä okserille oli se suurin murheenaihe. Kalle the ravuri kylmän viileästi tuli 90cm okserin letkeesti ravissa. Seuratasolla noita sattuu aina välillä, mutta mielestäni aluetasolla tuota ei saa enään tapahtua. Kyllä hävetti. Loppurata meni ihan ok ja paras kohta olikin 80 pieleen mennyt sarja. Tulokseksi jäi perusradalta 4vp.
Jos pitää kaivaa positiivisia asioita kisapäivästä niin uusi auto jaksoi vetää hienosti koppia ja hevonen näyttää aina yhtä onnelliselta kun pääsee esteradalle. Jonkun pitäisi vaan takoa kuskin päähän hieman järkeä. Aluksi ajattelin tämän olevan meidän viimeinen kisakausi, koska onhan Kalle jo 16. Se on kuitenkin aina yhtä iloinen ja ennenkaikkea terve, joten kilpailemme vielä ensi kauden. Jos talven aikana sattuu jotain radikaalia niin sitten katsotaan tilannetta uudestaan.
Postauksen kuvista kiitos Jani Maukonen ja Saara Mäkinen.
Verkkaluokkana mentiin alue 80cm arvostelulla A.2.0. Tykkään kyseisestä arvostelusta kun joutuu itse miettimään jo perusradalla millaiset tiet ratsastaa ja missä temmossa. Kalle on aina ollut ketterä kääntymään ja se riittikin sijaan 4. Olen tyytyväinen rataan muuten, mutta ratsastin sarjalle liian pohjaan ja toin hevosen epäreiluun paikkaan. Kalle kilttinä pelasti jälleen kerran. Tuntuu että saatiin lähtömerkki tosi myöhään ja sen takia videon alussa on turhaa pyörimistä.
90cm oli floppi. Hevosessa ei mitään vikaa, mutta oma keskittyminen jostain syystä herpaantui täysin. Ensimmäinen este takasilla alas kun luotin liikaa hevoseen, enkä kasannut tarpeeksi pakettiin. Kolmosena oli oma inhokkini ruohomatto josta selvittiin mutkittelusta huolimatta. Linja ampparipystyltä okserille oli se suurin murheenaihe. Kalle the ravuri kylmän viileästi tuli 90cm okserin letkeesti ravissa. Seuratasolla noita sattuu aina välillä, mutta mielestäni aluetasolla tuota ei saa enään tapahtua. Kyllä hävetti. Loppurata meni ihan ok ja paras kohta olikin 80 pieleen mennyt sarja. Tulokseksi jäi perusradalta 4vp.
Jos pitää kaivaa positiivisia asioita kisapäivästä niin uusi auto jaksoi vetää hienosti koppia ja hevonen näyttää aina yhtä onnelliselta kun pääsee esteradalle. Jonkun pitäisi vaan takoa kuskin päähän hieman järkeä. Aluksi ajattelin tämän olevan meidän viimeinen kisakausi, koska onhan Kalle jo 16. Se on kuitenkin aina yhtä iloinen ja ennenkaikkea terve, joten kilpailemme vielä ensi kauden. Jos talven aikana sattuu jotain radikaalia niin sitten katsotaan tilannetta uudestaan.
Postauksen kuvista kiitos Jani Maukonen ja Saara Mäkinen.
perjantai 20. syyskuuta 2013
Thank you
Thank you for guarding my secrets.
Thank you for teaching me lessons my parents and friends could never teach me.
Thank you for being the best listener in the world.
Thank you for helping me fly.
Thank you for helping me face my fears.
Thank you for making me smile.
Thank you for teaching me that hard work really does pay off.
Thank you for never giving up.
tiistai 3. syyskuuta 2013
Haaste + kiirettä pitää
Emma laittoi tulemaan haasteen, johon pitää laittaa 7 kuvaa kesästä ja selittää ne kaikki yhdellä sanalla. Olen tehnyt tämän ennenkin ja haastan mukaan kaikki halukkaat!
Ylpeys
Ystävyys
Oppiminen
Halaus
Festarit
Ilo
Bileet
Anteeksi tämä hiljaiselo. Pääsin opiskelemaan ja uuteen kouluun matkustaminen vie melkein 3h päivässä. Kallen liikuttaminen on tapahtunut iltaisin ja tallin jälkeen ensimmäinen asia joka mieleen juolahtaa on uni. Päivitän kyllä edelleen kuulumisia kun on aikaa ja saan uutta materiaalia. Malttia :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)