LvR:n Estekansalliset 24.5

Kaatumisesta ollaan viimein toivuttu takaisin treenikuntoon. Kuskin tulehtunut lapa on rauhoittunut ja Kallella kävi varmuuden vuoksi hieroja tsekkaamassa tilanteen. Mitään ihmeitä ei löytynyt, paitsi pientä jäykkyyttä vasemmassa lavassa. Lupa esteisiin siunaantui, joten lauantaina käytiin Killerillä jatkamassa meidän kisakautta. Halusin ottaa varman päälle ja menimme vain 80cm, joka oli arvostelulla A.1.0. Kaikki puhtaat siis palkittiin.

Päivä oli paahtavan kuuma, joten yksi luokka osoittautui hyväksi valinnaksi. Otin nopean verkan ja vain pari hyppyä ennen radalle menoa. Kalle toimi kuin ajatus, joten fiilis startata oli kerrankin levollinen ja rento.  Radalla oli aika paljon portteja ja muuta härpäkettä esteiden alla, mutta Kalle ei onneksi sellaisia kyttäile. Tulokseksi saatiin 0 virhepistettä, eli muistoksi saimme ruusukkeen. Koko rata sujui kerrankin hyvällä rytmillä ja ponnistuspaikoilla vai mitä mieltä olette? Olin yhtä hymyä loppupäivän :)

Kisakalenteria en ole ehtinyt sen kummemmin miettimään eteenpäin. Haaveina olisi startata vielä kenttää, mutta kovasti mietityttää onko 17-vuotias hevonen liian vanha sellaiseen. Terveinä ollaan kuitenkin pysytty ja mentäisiin kaikista luokista se helpoin. Ehkä lähdetään tässä huvikseen treenaamaan kenttävalkkaan ja katsotaan kuinka meille käy.

Tilannekatsaus

Niinkuin eräs anonyymi olikin jo saanut tietoonsa niin me tosiaan kaaduttiin estekisoissa pari viikkoa sitten. Kallella kaikki on ok, mutta sain itse ikävän lihasvaurion lapaani. Kaatumistilanteessa eniten aristi lonkka ja tämä lavan vaurio todettiinkin vasta eilen. Koko selkärangan ja lavan välinen pitkä lihas on aivan krampissa ja tulehtunut. Sain vahvat lääkkeet ja tavoitteellista ratsastusta ei ole lupa pariin viikkoon harrastaa.  Pääasia on, että hevonen on kunnossa ja onneksi sitä omistaa maailman parhaimmat tukijoukot.

Hiljaiselo siis jatkuun edelleen...