Mäkitreeniä ja laukannostoja

Ensimmäiset laukkapätkät takana ja so far so good! Kallen treeniohjelmaan on kuulunut nyt mäkitreeniä rauhallisissa askellajeissa. Paljon käyntiä ja ravia. Meilläpäin on onneksi hyvät mäkiset maastot kunnonkohottamiseen ja toivottavasti saataisiin menetetyt lihakset takaisin mahdollisimman pian. Jokainen maneesittomalla tallilla elävä varmasti tietää kelien tuomat haasteet talvella ja keväällä, mutta hitaissa askellajiessa voi myös tehdä tehokkaasti hommia. Me ollaan kentällä tehty paljon notkistavaa treeniä käynnissä ja askellajin sisällä siirtymisiä. Onhan Kalle kankea kuin rautakanki, mutta eiköhän se sieltä verry hieronnan ja notkistelun avulla.

Kisakausi on starttailemassa ja sisäinen kilparatsastaja huutaisi hyppäämään.  Tärkeintä on kuitenkin Kallen parantuminen ja tein syksyllä päätöksen eläkkeellejäännistä. Omia tavoitteita on vaan nyt siirrettävä seuraavalle hevoselle ja löysättävä pipoa. Harrastellaan nyt kotosalla niinkauan kuin siltä näyttää ja toivottavasti seurakoulukisoihin tälläkaudella päästään osallistumaan. Jos ei niin nautitaan sitten maastolenkeistä ja kotituuppailusta kaikessa rauhassa. Enköhän sinne kilparadoille ehdi vielä myöhemminkin ja Kalle on oman esteuransa kunnialla vetänyt läpi jo :)

Takaisin töihin

4kk kestänyt sairastaminen alkaa toivottavastii olla takanapäin. Kalle on pikkuhiljaa palaillut takaisin töihin. Ollaan nyt aloiteltu ravityöskentelyä ja liike on toistaiseksi ollut puhdasta. Toki kaikki lihakset ovat tippuneet näin pitkän saikun seurauksena, mutta nyt aletaan kohottamaan kuntoa ja keräämään takaisin menetettyjä lihaksia. Toivotaan, ettei nyt vaan tule mitään takapakkia ja päästäisiin takaisin treenaamisen makuun mahdollisimman pian.

Kallen sairastaessa olen hieman muuttanut herran ruokintaa. Pitkään palvellut Racing prix vaihtui saman valmistajan regulariin. Tuntuu olevan samaa tavaraa hieman pienemmällä energiamäärällä. Pellava on jäänyt myös kokonaan pois ja mahan kuntoa hoitaa pelkät chian siemenet. Kauraa ei sairaslomalainen tietenkään saanut, mutta nyt ruvetaan ottamaan kauraakin takaisin ruokintaan mukaan. Pitää nyt seurata onko regularissa tarpeeksi energiaa kunnon työskentelelyyn vai vaihdetaanko takaisin prixiin. Onko muilla kokemuksia kyseisestä rehusta?

Toivottavasti kuoleman partaalla oleva blogikin tästä heräisi kevään myöntä takaisin henkiin. Onko lukijoilla postausideoita?

Klinikalla vol 2

Kalle ei ole lähtenyt parantumaan. Viimeviikon keskiviikkona tein päätöksen, että nyt mennään selvittämään missä vika oikeasti on. Niveltulehdus ei mene enään läpi hevosen ollessa edelleen epämääräinen.  Laukaassa tehtiin jälleen ontumatutkimus, mutta nyt eri eläinlääkärin toimesta. Spontaani vasemman takajalan ontuma, ei reagoi enään puudutuksiin. Röntgeniin lähdettiin sillä asenteella, että kuvataan kaikki kunnes vika löytyy. Noh eipä löytynyt.  Eläinlääkäri epäili, että kavion ja vuohisen välissä olisi pehmytkudosvaurio, jota on oikeastaan mahdotonta paikantaa kun mitään lämpöä tai turvotusta ei ilmene. Saatiin pari pistosta kortisonia, tujakat kipulääkkeet ja pelkkää tarhaliikuntaa Helmikuun loppuun asti. Maaliskuun alussa saa kokeilla rasittaa ja jos ei kestä armollisempaa päästää vihreemmille niityille. Kalle kääntyi kuitenkin 18 vuotiaaksi ja tuollaiset epämääräiset vammat ovat haastavia paikantaa ja kuntouttaa. Harmittaa.

Jotta olen pysyt järjissäni on tullut kiikuttua lainahevosten kyydissä enemmän ja vähemmän. Kävin leikkimässä Tuulin Dizzyn kanssa ja sain työmaaksi projektiheppa Nallen. Entinen ravuri, joka olisi tarkoitus peruskouluttaa. Fiksun oloinen pikkutamma joten eiköhän siitä hyvä tule.