Horses of my life

Kalle on edelleen laitumella, joten mitään erikoista ei ole tapahtunut. Ajattelin kertoa teille vähän ratsastusharrastukseni alkuajoista ennen Kallea ja vähän muutenkin hevosista, jotka ovat olleet minulle tärkeitä.

Eli aloitin ratsastamisen vuonna 1998 Laukaan ratsastuskoululla. Lempihevoseksi ylitse muiden nousi islanninhevos ruuna Ruffe. Olin senverran arka kun harrastuksen aloitin ja Ruffe oli mitä mainioin opettaja! Sen leveässä selässä oli helppo opiskella ratsastuksen alkeita, hevosmiestaitoja ja jopa ilman satulaa ratsatusta. Tottakai muillakin hevosilla ratsastin, mutta aina tilaisuuden saadessani löysin itseni Ruffen selästä. Ratsastin Laukaan ratsastuskoululla vuoteen 2002 asti. Sain kuulla myöhemmin, että Ruffe jouduttiin lopettamaan jännevamman takia.



Ainoa huono puoli Laukaan ratsastuskoulussa oli se, ettei hyppäämään päässyt. Naapurissa toimi pieni harrastetalli Hippala, jonne hakeuduin ratsastamaan. Lemppariksi nousi entinen ravuri Lamar Blues, joka opetti minulle esteratsastuksen alkeita. Kiitos vauhdikkaan Laurin sain jopa hetkellisen estekammon kun herra sinkosi minut päin aitaa. Siitä kuitenkin päästiin yli ja kilpailin Laurilla tallikisoissa koulua ja esteitä. Lauria käyn edelleen moikkaamassa Tikkakoskella :)

 

 

Videossa hypin Laurilla Tikkakoskella :)

Kalle tosiaan tuli kuvioihin mukaan 2003, mutta siitä kerron tarkemmi kun meille tulee 8-vuotta täyteen. Kallen avulla kuitenkin tutustuin yhteen elämäni hevoseen, tilastoruuna Zulukseen. Tosiaan Kallen kanssa lähdimme esteleirille Kuopion Heppahoviin ja kiinnitin katseeni imppaavaan ruunaan, joka kiukutteli karsinassa. Selvisi, että kyseinen herrasmies hyppää 120cm ratana ja kouluakin menee vaikka ja mitä. Tuli heti sellainen vau- fiilis ja kauhea hinku Sulon selkään. Varasimme Riikan kanssa yksityistunnin leirille ja toivoin Suloa. Äkkiä huomasin kiikkuvani sen selässä ja miten kauheasti petyin. Hieno estehevonen tuntui tahmealta ja haluttomalta työskennellä. Pienille esteille se vain nauroi, eikä vaivautunut hyppäämään. Sari kuitenkin nosti esteet sinne 110cm asti ja hevonen muuttui silmissä. Se kävi niin kuumana, että hädintuskin sain pidettyä. Mutta hyppy oli kuitenkin helppo. Sulon takia palasin Heppahoviin neljänä vuotena peräkkäin ja olisin mennyt vielä tänävuonna, mutta sain kuulla huonoja uutisia. Sulo oli myyty pilkkahintaan maastoratsuksi. Vitutti. Sulon kanssa tein oman este-ennätykseni, 120cm trippelin joka löytyy allaolevista videoista. Okseri on myös 120cm. Siinä olikin sitten tärkeimmät hepat :)