Ensikohtaaminen. Jotenkin tuntui pahalta kattoa pitkästä aikaa ponin tyhjää katsetta. Kaulassa näkyy yksi lukuisista arvista, joita Kallella oli tullessaan.
Mitäpä tähän lisäämään. Yksi itkun aiheista.
Vähän tullut massaa jo, mutta edelleen kyllästyneen näköinen.
Ensimmäinen palkintojenjako. Huomatkaa ponin muuttunut ilme.
Tallikisojen radalta tulossa. Kalle rupeaa näyttämään jo itseltään.
Kuvia oli enemmänkin, mutta tässä oli nyt muutama. Kiitos näiden, jotenkin tuli tunne "hei oon mä sen ponin hyvinvoinnin eteen ilmeisesti oikeasti tehnyt jotain." Vertaa Kallea nykyään näihin kuviin niin ero on huomattava. Ihan perusilme on aivan erinalainen. Tyhjän katseen tilalle on tullut omanlainen pilke ja elämänilo. En olisi Kallen saadessani ikinä uskaltanut unelmoida kisoista tai edes ratsastamisesta ilman ongelmia. Luottamuksesta puhumattakaan. Hyvänä esimerkkinä muiden lämppäreiden omistajille ; Uskaltakaa unelmoida. Mitä haittaakaan siitä on? Kallen myötä villeimmätkin unelmani "hakatun ravurinraadon" kohtalosta kävivät toteen ja sain enemmänkin. Sain elämäni hevosen ja ennenkaikkea ystävän.
It's feeling like the time's run out
But the hour glass just flipped itself over again
The sun is slowly sinking down
But on the other side a new day waits to begin
But the hour glass just flipped itself over again
The sun is slowly sinking down
But on the other side a new day waits to begin
Ihana nähdä vanhoja kuvia Kallesta! Kyllä huomaa eron! :)
VastaaPoistaItseltänikin löytyy Sabasta leiriaikojen kuvia sekä sellaisia kuvia, joita ihmiset ovat minulle lähetelleet ympäri Suomea. Poni oli monelle tärkeä, ei vain minulle. :)
Oi kiitos :) Kun usko meinaa eteenpäin menemisestä loppua pitää palata näihin kuviin :) Kallekin ei oikeastaan ole vain minulle tärkeä, vaan se on koko perheen lemmikki!
VastaaPoista