Hihih

Muistatteko vielä Viken? Vikke oli se 4-vuotias suokkivauva, jota ratsukoulutin talven ajan. Tänään otettiin auto alle Minnan kanssa ja käytiin moikkaamassa kääpiötä uudessa kodissa. Toinen oli kasvanut ihan hirveästi ja kipusin ihan selkäänkin asti.

Hyvin poni muisti vanhat temput mitä olin opettanut ja oli kehittynyt eteenpäin tosi mukavasti. Ravin tahdin löytäminen ja asettuminen oli hankalaa aluksi, mutta harjoitusravissa sujui paremmin. Pohkeenväistöt tuli tosi nätisti käynnissä ja haki kivasti eteenalas.

Mutta se laukka. Vasemmalle tuli tosi hienoja ja napakoita nostoja, mutta oikea kierros tuotti päänvaivaa. Vikke selkeästi kyseenalaisti onko pakko ja täti oli niin ilkeä että pakotti. Etupää meinasi tulla turhankin kevyt, mutta sain kivan oikean laukan lopulta ja annoin sitten olla.

Kokonaisuudessaan jäi kyllä tosi hyvä fiilis ja kiitos Saaralle kun vauvaa sai tulla kattomaan :)