keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Pomppuja

Olen laittanut hepat koko viikon aamulla ulos, joten tallille on tullut mentyä ennen 10. Tänään menin tallille siinä 9 aikaan ja mietin miksei Kallen pää kurkista karsinasta. Siellähän se prinssi Uljas makoili kyljellään, eikä pahemmin korvaansa lotkauttanut kun yritin herätellä. Lopulta porkkanan voimin ja muutaman venytysliikkeen jälkeen saatiin kauneusunet loppumaan. Hölmö otus! Auringon paistaessa suunnattiin naapurikentälle hyppäämään.


Oksereiden treenaaminen on jäänyt vähemmälle, joten tänään laitoin toiselle pitkälle sivulle okserin ja sitä ennen kavaletin.  Mentiin lähinnä rentoja lähestymisiä ja katottiin miten molempien estesilmä toimii pitkästä aikaa. Kalle päätti repäistä ja tuli ensimmäisellä yrityksellä välin innarina, vaikka siihen oli tarkoitus tulla 1 laukka. Laskin vielä välin hieman pitkäksi, joten eihän siinä hyvin käynyt. Pystyssä onneksi pysyttiin ja kuvaaja sai ikuisettua kamikazeloikan. Ei näin.


Fiksuna otuksena poni kuitenkin tajusi, ettei noi voi tehdä ja seuraavasta hypystä lähtien pomput sujuivat hyvin.  Nostettiin aika reippaalla tahdilla ja okserin takapuomi olikin lopussa 110cm. Hieno poika! Huomaa että pienemmillä esteillä ei oikein jaksa kiinnostaa miten tassut pannaan, mutta isommilla esteillä homma sujuu paljon paremmin. Videossa okserin takapuomi on tosiaan sen 110cm.

4 kommenttia:

  1. Liityin eilen lukijaksi :) Yksi hyvä ja hyödyllinen esteharjoitus vähän hätäisemmille hepoille (ja kaikille muillekin) on seuraava; Laita 3-4 laukkapuomia ennen estettä. Lähesty puomeja käynnissä ja ensimmäisellä puomilla nosta laukka. Näin vauhti ja rytmi pysyy tasaisena, eikä heppa ehdi muuta kuin keskittyä. Kätevä harjoitus, ja viimeisenä oleva este (ja siis ainoa este) voi olla korkeakin.

    Hienosti meni!

    VastaaPoista
  2. Tervetuloa ja kiitos vinkistä :) Kalle tosiaan on hieman hätäinen kaveri esteillä. Varsinki pienemmillä esteillä ei millään kiinnostaisi miten tassut laitetaan. Onneksi isommilla toimii.

    VastaaPoista
  3. Huiiii.. Meille kerran kävi niin, kun Noisu teki kamikazeloikan, että me meinattiin mennä rymisten kentän aidoistakin läpi! Onneksi saatiin vauhti pysäytettyä ennen laitaa, vaikka aika hurjat jarrutus jäljet jäi.. Vaan viisastu se hevonenkin siitä ihan jonkun verran, ei ole toista kertaa tarvinnut kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui! Kyllä noi otukset aina saa fiksuja ( tai vähän vähemmän fiksuja) ideoita.. Onneks ei käynyt pahemmin!

      Poista