Pikkuhiljaa hyvä tulee

Eilen töiden jälkeen suunnattiin taas Lotan kanssa kohti naapurin kenttää hakemaan mulle sitä ahaa elämystä. Tahallani laitoin välillä Lotan ensimmäisenä selkään ja sain itse läpiratsastetun hevosen. Poni sai taas kehuja kauheasti, vaikka ei olla kentällä nyt pahemmin edes pyöritty. Pitää laittaa kyseinen parivaljakko starttaamaan koulukisoissa!

Kun itse kiipesin selkään kaikki oli pitkästä aikaa helppoa ja hauskaa. Korjattiin mun istuntaa taas kuntoon ja päästiin tekemään temppuja pitkästä aikaa. Otin alkuun muutamat keskiravit ja siirtymiset. En edes muistanut miten herkkä poni on halutessaan pelkille vatsalihaksille! Fiilisteltiin vielä muutamat laukanvaihdot.

Loppuun hiottiin vielä vähän sulkutaivutuksia. Ne ovat olleet kuskille aina ihan hepreaa, mutta pienen miettimistuokion jälkeen sieltä tuli muutama tosi kivakin pätkä. Ehkä meistä saadaan vielä pesunkestävä kouluratsukko?

 

Nopean agrimarket reissun seurauksena poni sai vielä uuden fleeceloimen, koska se oli tarjouksessa ja tuubin helosania.