Mukavuusasteen ulkopuolelle

Olen ratsastajana välillä äärimmäisen laiska. Teen tehtäviä, joiden tiedän sujuvan ilman ongelmia ja jotka ovat helppoa. "Vaikeana" olen pitänyt harjoitusravia, pohkeenväistöä ravissa tai jopa laukassa ja useiden tehtävien peräjälkeen suorittamista. Tänään päätin ottaa itseäni niskasta kunnolla kiinni ja paneutua juuri noihin tehtäviin.

Tuulinen keli ja viikonlopun kevyellä liikunnalla viihtynyt poni ei ollut aluksi kovin hyvä yhdistelmä. Kierroksia otettiin kaikesta mahdollisesta ja kuskilla meinasi usko loppua. Kun sain itteni istumaan hyvin, narut käteen ja istuinluut kohdalleen niin kaikki vaan loksahti paikoilleen. Poni ravasti kivassa korkeassa muodossa pääty-ympyrällä käyttäen aktiivisesti selkää ja takatassuja. Pääsin jopa istumaan harjoitusraviin ilman, että homma leviää käteen. Otettiin ihan parit laukannostot molempiin suuntiin ja hengähdettiin muutama kierros kävellen pitkin ohjin ennenkuin ryhdyttiin oikeasti hommiin.

Tehtiin tehtävää johon sisältyi muutama erityyppinen juttu. Tulin pituushalkaisijalle harjoitusravissa ja väistin vuorotellen molempia pitkiä sivuja kohti. Kun pääsin uralle nostin laukan, laukkasin päädyn ja tein uuden pitkän sivun avotaivutusta. Ennen päätyä takaisin harjoitusraviin ja uudestaan pituushalkaisijalle ja väistö kohti toista pitkää sivua. Keskityin pitämään paketin kasassa ja että ravin/ laukan tahti pysyvät mahdollisimman samana koko tehtävän läpi. Kalle oli alusta asti yllättävän hyvin mukana ja tultiin lopuksi jopa muutama väistö laukassa! Toki ei väistö ollut kovin jyrkkää, mutta päästiinpähän vähän fiilistelemään :) Lopuksi vielä muutamat laukanvaihdot ja pitkä loppuverkka eteenalas. Super otus!

Huomenna pidän kaverille "tunnin", koska hän ei ole päässyt ratsastamaan pitkään aikaan. Keskiviikkona tai viimeistään torstaina onkin pomppufiilis!