Tuli eksyttyä sitten vauvaponin kyytiin. Oli yllättävän mukava ja rento alusta alkaen. Tehtiin ihan perusjuttuja ja työstettiin parit käyntiväistöt. Oikea kierros on edelleen hieman hankala varsinkin laukassa, mutta eiköhän se siitä pikkuhiljaa. Loppuravejen aikana naapurin koira tuli taas vaihteeksi haukkumaan kentän vierelle ja Vikke otti siitä kiksejä. Tulipa maistettua pitkästä aikaa hiekkaa, mutta mustelmalla säästyttiin. Väliepisodin jälkeen sain mentyä rauhassa loppuun asti.
Hups
Hassua kun oon maailman suokkikielteisin ihminen, mutta tykkään tästä pikkuotuksesta ihan hirveesti. Vikke on ihan vastakohta kaikille muille suokeille jolla oon menny. Pyritään ite eteen eikä roikuta kädellä etupainoisena. Okei en yleistä, että kaikki suomipollet olisi tollaisia, mutta kaikki jotka ovat mun kohdalle sattuneet ovat olleet juuri tota luokkaa. Ehkä mun käsitys suomenhevosista rupee pikkuhiljaa muuttumaan positiivisempaan suuntaan :)
voi että miten kiva blogi!! :) ihme etten oo ennen tänne eksyny! rupesin lukijaksi :)
VastaaPoistaKiva että miellyttää :) Tervetuloa!
PoistaHahaa, hienoa että myös sinun käsitys suokeista alkaa muokkatua. Aivan samoin on käymässä minulle suokkien kanssa :D
VastaaPoistaSiis voi ei mikä meitä vaivaa :D eivaa parempi näinpäin :)
Poista