30.6 Kansallinen este Korpilahti

Hengissä ollaan, vaikka ratsastin tänään elämäni teknisimmän radan! Oli sellaisia linjoja, että meinasi usko loppua onko ponin laukalla sellaiset edes mahdollisia. Toinen oli jälleen niin huippu ja yllätti vaikka toin pari kertaa tosi lähelle. Taitava ♥

Aamu alkoi perinteisellä unisella aamutallilla. Oli ihan hassua kun hevosen piti olla kopissa jo 8 aikaan kun en ole tottunut ikinä starttaamaan ekassa luokassa. Pienestä väsymyksestä huolimatta innostuttiin Emman kanssa tekemään oikein sykeröt harjaan!  Kalle meni jälleen suoraan koppiin ja matkusti tosi nätisti.  Korpilahdella parkkipaikat ovat tunnetusti äärimmäisen ahtaat, mutta kiva parkkipoika autto onneks urhean pösön pois parkista pois lähdettäessä.

Verkka ei oikein toiminut ja muutama ratsukko määräsi oikeastaan korkeuden ja suunnan.. Eli jouduttiin verkkaamaan vain oikeaan kierrokseen. Onneksi sain kuitenkin taivuteltua vähän vasemmalle ennen starttia. Lähdin radalle ihan sillä fiiliksellä, että nyt otetaan tarkka ja siisti rata. Aikaa en lähtenyt ratsastamaan ollenkaan, joten sijoitusta ei tältä reissulta tullut ollenkaa. Kotiinviemisenä tuli kuitenkin omasta mielestä siisti nolla-rata ja tieto ettei tekninen 90cm ole meille mikään ongelma. Jes!

Toki radalla on virheitä. Ratatempo on ajoittain hukassa ja tuon ponin aika lähelle. Muutama laukanvaihto ei tullut esteen päällä, mutta muuten olen äärimmäisen tyytyväinen :)  Virheet nimittäin löytyy satulan päältä eikä missään nimessä hevosesta. Nyt Kalle pääsee pienimuotoiselle ansaitulle hyppytauolle ja seuraava kerran meidät nähdään estekisoissa vasta elokuussa.

Pääsin vielä hevosen kopista ottamisen jälkeen leikkimään kopin peruuttamisen kanssa :D Pikku-E on tähtäimessä, joten peruuttelutreeni teki oikein hyvää. Muutaman kerran olin vähän linkussa, mutta eiköhän tää vielä tästä.  Äitillä meinas vaan kärsivällisyys loppua!

Kuvista kiitos Lauha Puolivälille! :)