Mitä meille sit on valmennuksen jälkeen kuulunut? Hommasin ponille suoran omppukuolaimen ja olen mennyt sillä aika paljon kentällä. Kuolain on osoittautunut ihan toimivaksi, mutta kyllä se kolmipala on edelleen meidän juttu. Ompulla Kalle on aika hidas edestä ja jää helposti liian kovaksi kädelle. Ruvetaan maastoilemaan sillä rollereiden lisäksi.
Eilen sattui maastossa melkoinen lähellä-piti tilalle! Mentiin rentoa harjoituslaukkaa siihen mutkaan mihin aina mennään ( kyseessä metsäautotie jossa ei saa ajaa autolla), noh mutkan takaa paljastui työkoneet jotka kaatoivat metsää. Kalle löi tietenkin samantien liinat kiinni ja oli kuskilla taistelemista että pysyin kyydissä. Meitä ei jostan syystä heti huomattu, joten jouduttiin puikkelehtimaan niiden ohi. Voi mamman villiponi meni enemmän kahdella kun neljällä jalalla ja puhisi ja pöhisi kun mikäkin ori. Siinä tilanteessa en tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.
Huomenna menen moikkaamaan vanhaa tuttavaa, joka on nyt kaverilla loppuelämän ylläpidossa. Eli siitä ainakin on tulossa postausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti