perjantai 26. heinäkuuta 2013

Pekka Larsenin estevalmennukset

24.7

 Keskiviikkona lastattiin Kalle autoon ja suunnattiin kohti Tikkakoskea ja parin päivän estevalmennusta. Poni yöpyi valmennuspaikalla kuskaamisen minimoinniksi. Onneksi ollaan molemmat totuttu matkustamiseen, joten ongelmilta säästyttin.

Ensimmäisenä päivänä keskityttiin tekniikkajuttuihin. Toisella pitkällä sivulla oli kolmen pystyn innari ja siitä sitten suora linja pystylle. Toisella pitkällä sivulla oli kaareva linja pysty-okseri ja näitä tehtäviä hienosäädettiin eri tavoilla.


Tehtiin ohjattu verkka, jonka tavoitteena oli oikeasti saada hevonen läpi ja avuille. Vaikka itseäni esteratsastajana pidän oli kyllä pitkästä aikaa rankkaa mennä oikeasti kevyessä istunnassa. Kalle toimi verkassa yllättävän hyvin ja oli kevyt kädelle.  Hienosti kokosi pyydettäessä ja lisäyksetkin lähtivät napakasti. Verkkahyppynä tultiin pientä pystyä, jonka edessä oli puomi. Esteen  korkeus ei aluksi meinannut herra hevosta vakuuttaa, mutta selvittiin kuitenkin siististi yli.



 Verkkojen jälkeen tultiin innaria ja kaarevaa linjaa. Ponnistuspaikat osuivat yllättävän hyvin tauosta huolimatta ja olin omaan ratsastukseeni kerrankin tyytyväinen. Kalle nyt on esteillä aina elementissään kunhan kuski vaan pysyisi perässä. Esteet ei ollut kovin korkeita, viimeinen okseri taisi olla ehkä 90cm?



25.7

Seuraavana päivänä verkka aloitettiin puomeilla, joita oli 3 toisella pitkällä sivulla ja 3 pääty-ympyrällä. Tultiin niitä aluksi ravissa ja sitten myöhemmin vielä laukassa. Meille puomit ovat olleet yleensä vaikeita, mutta selvittiin kunnialla..




Verkkahyppynä tultiin päädyssä olevaa ristikkoa ja siitä heti perää okseria. Esteet nousivat aika reipasta tahtia. Okserilta jatkettiin lopputunnista vinossa olevalle pystylle, tultiin se vielä uudestaan ja siitä kaari toiselle okserille. Okseri olivat noin 100cm molemmat.






Lopputunnista tultiin vielä suoraa suhteutettua okseri-pysty, jonka väliin muut ottivat 4 laukkaa, mutta me otettiin 5. Takimmaista pystyä nostettiin aina reiluun 120cm asti ja tehtiin meidän uusi ennätys. Hienoin ravurinraato. Ensimmäisen päivän kuvat on ottanut Minna ja toisen Reetta. Iso kiitos!



Saatiin molemmilta päiviltä hyvää palautetta. Kallessa ei kuulemma ole estehevosena muuta vikaa, mutta lyhyen laukkansa takia siitä ei oo kansallisille radoille. Sen tiesinkin jo eikä se ole mikään tavoite. Ponin uskomaton asenne ja työmotivaatio sai jälleen kiitosta ja ratsastin fiksusti. Ollaan kuulemma niin sopiva tiimi kun olla ja voi :) Kapasiteetti sai myös kehuja ja ravuriksi laukka oli  tosi toimiva. Eiköhän meitä nää kyseisen valmentajan valmennuksissa jatkossakin.




2 kommenttia:

  1. Oon seuraillut teidän blogia jo pidemmän aikaa ja ei voi muuta sanoa kuin upeaa menoa! :) Yhteistyönne näyttää niin saumattomalta ja Kalle omaa selkeästi aivan kultaisen pään, aivan mahtavan pontevan näköisesti hyppää :D Oman "ravurinraadon" kanssa ei voi kuin haaveilla tasosta jolla olette, mutta olethan sinä toki jaksanut töitä tehdäkin Kallen kanssa :) Myöskin jonkinsortin rimakauhua potevana tavoitteenani on päästä tänäkesänä kisaamaan edes joku esteluokka, korkeudella ei väliä :D Tsemppiä treeneihin ja tuleviin kisoihin! Mielenkiinnolla jatkan teidän seuraamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :) Tähän pisteeseen pääseminen on vaatinut melkein 10 vuotta yhteistyötä. Ei varmaan uskoisi mutta mulla on kans ihan kauhea rimakauhu :D Jotenkin sitä aina vaan pakottaa ittensä hyppäämään. Tsemppiä sullekkin treeneihin ja etteköhän tekin pääse esteita vielä starttaamaan :)

      Poista