Mutakylpyjä ja keventelyä

Kevään merkki on yleensä leskenlehdet, lumen sulaminen ja ensimmäiset perhoset. Jokainen hevosihminen varmaan tietää kevään alkaneen kun saa etsiä hevostaan tarhasta kun ei erota uuden suojapinnan takia missä on otus ja missä kuraa. Aina niin ihana karvanlähtö on myös varma merkki tulevasta kesästä. Nimimerkillä Kalle oli tänään nauttinu day spasta piehtaroiden tarhan kuraisimmassa kohdassa ja päätti ilahduttaa tiputtamalla viimeisimmätkin talvikarvan rippeet pois. Riittipähän mammalla harjaamista.

Reippaan harjaussession jälkeen suunnattiin pitkästä aikaa kotikentälle. Puolet kentästä oli lumen peitossa, mutta osittain pohja oli jo tosi hyvä. Menin lähinnä puolipitkällä ohjalla eteenalas juttuja ja keskityin mahdollisimman eleettömään ratsastukseen. Keventelin ravia isoksi ja rennoksi. Loppupeleissä poni oli tosi kivasti avuilla ja teki mukavia siirtymisiä pelkästään istunnan avulla. Pahoittelen huonoja kenkiäni koska rakkaat saappaani päättivät hajota jo nyt ja ovat siis suutarilla. Huomenna pitäisi kaivaa vanhat tallikengät kaapin perukoilta, jotta päästään hyppäämään pitkästä aikaa!